Miten me sitä ympäristövastuuta toteutimmekaan?

Sanna Turunen 17.04.2020

Varmasti koko viime vuoden yleisin puheenaihe oli ilmastonmuutos ja toiset alkoivat tuntea jo ilmastoahdistuksen merkkejä. Meiltä energiantuottajilta odotetaan merkittäviä hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimenpiteitä, mutta myös jokainen Savon Voiman työntekijöistä voi tehdä omassa jokapäiväisessä elämässään pieniä valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeämme. Tälläkin hetkellä valtaosa savonvoimalaisista tekee kotona etätöitä valtiovallan suositusten mukaisesti. Etätyö jos mikä, on ekoteko!

Kun tarkastelemme viime vuotta ympäristöasioiden näkökulmasta, niin voidaan todeta, että suunta on oikea ja hyvin meni. Toiminnastamme aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat olleet lievässä laskusuunnassa jo pitkään, mutta merkittävimmät askeleet odottavat vasta tulevaisuudessa. Polttoainestrategiaa on päivitetty ja tavoitteenamme on puolittaa turpeen määrä vuoteen 2025 mennessä ja sen seurauksena putoavat myös hiilidioksidipäästömme. Toteutuminen vaatii isoja investointeja laitoksiin ja muutoksia polttoainehankinnassa.

Kokonaan fossiilisista tuskin päästään eroon vielä pitkään aikaan, mutta pikkuhiljaa markkinoille ja myös meidän käyttöömme on tullut ns. ”nolla”-päästöiseksi kompensoituja polttoaineita, joita voimme käyttää nopeasti käyttöönotettavissa varalämpökeskuksissamme. Osuutensa päästöjen vähentämisessä on myös tekniikoilla, joilla pystytään hyödyntämään ylijäämälämpöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja lisäämään energiansäästömahdollisuuksia, jota toteutetaan muun muassa °Kauko Talkkari- ja °Kauko Huoleton -palveluilla. 

Vuonna 2019 myymämme kaukolämmön keskimääräinen CO2-ominaispäästö pieneni edellisvuodesta huikeat 22 prosenttia ollen 133 gCO2/kWh. Joroisten ja Kiuruveden kaukolämpö on käytännössä jo nyt täysin hiilivapaata, mutta muun muassa voimalaitospaikkakunnilla turvetta käytetään vielä merkittäviä määriä. Lähes viidennes asiakkaillemme toimitetusta kaukolämmöstä oli savukaasuista talteenotettua hukkalämpöä, joka muuten olisi lämmittänyt harakoita taivaalla. Uusin savukaasupesuri lämmöntalteenotolla rakennettiin Toivalan lämpökeskukselle ja nyt meillä alkaa olla jo kymmenkunta energiatehokkuutta parantavaa pesuria. Täysin hiilivapaata kaukolämpöä haluaville asiakkaille voimme nykyisin myydä erikseen varmennettua ja uusiutuvilla tuotettua °Kauko Vihreä -lämpöä kaikissa kaukolämpöverkoissamme, ja vuoden vaihteen jälkeen Savon Voimalle siirtynyt Joensuu onkin siinä edelläkävijä.

Merkittävä muutos on tapahtunut myös käyttämiemme polttoaineiden aiheuttamissa rikkidioksidipäästöissä, jotka ovat pienentyneet vuodesta 2015 74 prosenttia. Merkittävin syy on ollut varapolttoaineena toimineen raskaan polttoöljyn vaihtuminen kevyeen polttoöljyyn, mutta vaikutuksensa on ollut myös turpeen osuuden pienentymisellä ja energiatehokkuuden kehittymisellä. Muun muassa rikkidioksidista (SO2) aiheutuvat happosateet olivat menneiden vuosikymmenten puheenaihe ja päästöt ovatkin kokeneet valtavan leikkauksen kiristyneestä lainsäädännöstä johtuen.

Energiantuotannon yhteydessä puhutaan yleensä maailmanlaajuisista ilmastovaikutuksista. Sähköverkon rakentamisessa huomio keskittyy puolestaan ensisijaisesti paikallisiin vaikutuksiin, ja niillä on suuri merkitys kunkin saneerausalueen asukkaille. Korvaamalla saneerausten yhteydessä pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä pylväsmuuntajat puistomuuntamoilla pienennämme öljyvahinkoriskiä. Vuoden 2019 aikana poistimme yhteensä yli kaksikymmentä pohjavesialueella sijaitsevaa pylväsmuuntajaa. Työ onkin tärkeää, koska pylväsmuuntajissa tapahtuu vuotoja esimerkiksi sääolosuhteiden seurauksena ja viime vuonna vuotoja havaittiin yhteensä 11  muuntajassa.

Yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa asennettiin myös lähes 400 lintulappua ja -palloa. Kohteet valikoituvat meille tulleiden havaintojen perusteella ja niiden ansiosta varmasti moni kurki ja joutsen on selvinnyt muuttomatkastaan meidän verkkoalueella ongelmattomasti. (Katso lisää: Tyyrinvirran lintulappuasennukset suojaavat lintuja ja parantavat sähkönjakelua Rautalammin, Konneveden ja Vesannon alueilla)

Varsin laajalla verkkoalueellamme joudumme kulkemaan monen yksityisen maanomistajan mailla ja heidän omaisuuttaan tulee kohdella ammattitaitoisesti ja sitä arvostaen. Meillä onkin hienosti saatu aikaan hyviä käytäntöjä erityisesti metsäasioissa. Tekemällä juurikäävän torjuntaa kesäaikaisten raivausten ja vierimetsänhoidon yhteydessä estämme mahdollisia juuriston kautta leviäviä metsätuhoja.

Monen maanomistajan metsään päätyy myös lämpökeskuksiemme tuhka. Syntyvästä tuhkasta yhdeksän prosenttia hyödynnetään lannoitteena ja 90 prosenttia maarakennuksessa kiertotalouden periaatteita noudattaen. Näiden lisäksi olemme vastikään lanseeranneet aineistoa johtoalueiden monikäytöstä, ja kannustamme lisäämään luonnon monimuotoisuutta pienillä paikallisilla toimilla.

Metsäisen toimialueemme keskellä virtaa paljon myös vettä. Meillä on toimivaa ja tehokasta uusiutuvaa sähköntuotantoa 11 vesivoimalaitoksessa, ja yhteistyö vaikutusalueen toimijoiden ja alueen asukkaiden kanssa on jatkuvaa. Viime vuonna teimme vesivoimaan kuuluvien velvoiteistutusten lisäksi Saimaan Lohikalojen Ystävät Ry:n sekä Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksen kanssa vapaaehtoisia mätirasiaistutuksia järvitaimenen palauttamiseksi Joroisten Huutokoskeen. Työtä jatketaan edelleen ja toivotaan, että näistä alkioista edes prosentti selviää pidemmälle elämässään ja pääsee lisääntymään luontaisesti. Tällä hetkellä ajankohtainen hanke vaelluskalakantojen edistämiseksi on myös Juankosken ja Karjalankosken kalaportaiden rakentaminen. 

Julkaisemme tämän blogin yhteydessä ympäristöraportin, joka kokoaa viime vuoden ympäristöasiat yhteen visuaaliseen pakettiin. Raportista näet yhdellä silmäyksellä, mitä olemme tehneet ympäristön eteen viime vuonna.

Sanna Turunen
Sanna Turunen Ympäristö- ja maankäyttöpäällikkö Puhelin 044 723 7524

Ympäristöraportti - Savon Voima

Savon Voima Oyj

PL 1024
(Kapteeninväylä 5)
70901 Toivala

Asiakaspalvelu
017 224 400

Maksuttomat 24H- vikapalvelunumerot:

Sähköviat
0800 307 400

Kaukolämpöviat
0800 307 800

Vaihde 017 223 111

Scroll to top