Energiavuosi 2017

Julkaistu 29.01.2018 - Kategoriassa Tiedote

Tilastollisesti vuosi 2017 oli toimialueellamme keskilämpötilaltaan 0,6 astetta edellisvuotta kylmempi. Lämmitystarveluku oli 4523. Lämmitystarveluku kuvaa rakennusten lämmitysenergian tarvetta

Sähköä siirrettiin 2272 gigawattituntia (GWh), kasvua edellisvuoteen oli noin 1,5 prosenttia. Savon Voima Verkko Oy:n sähkönjakelun toimitusvarmuus oli viime vuonna 99,97 prosentin tasolla.

Sähköä myytiin 1381 gigawattituntia, mikä tarkoittaa noin prosentin kasvua edellisvuoteen.

Kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 636 gigawattituntia (GWh) 13 kunnan alueella. Oma sähköntuotanto kasvoi 14 gigawattituntia erityisesti hyvän vesivoiman tuotantovuoden ansiosta.

Säävarma-ohjelma eteni ennakoitua ripeämmin

Vuonna 2017 säävarma-investointiohjelman mukainen rakentaminen eteni ennakoitua ripeämmin. Kaikkiaan säävarmaa verkkoa rakennettiin 1040 km ja investointeihin käytettiin yli 54 miljoonaa euroa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 9,5 prosenttia. Vierimetsien käsittelyä lisättiin ja sitä saatiin toteutettua yli 600 kilometrin osalta jakeluverkon häiriöherkissä osissa. Johtokatujen raivausta toteutettiin normaalin vuosiohjelman mukaisesti 3276 kilometriä.

Yksittäisistä verkoston rakennushankkeista mittavin on Iisalmen taajaman alueella käynnissä oleva kokonaisuus, joka koostuu useasta eri osaprojektista. Viime vuonna hankekokonaisuudesta toteutettiin kaksi sähköasemaa, Paloisvirran sähköasema keskustassa sekä Pitkälahden sähköasema Makkaralahdentiellä. Näiden lisäksi kokonaisuudessa kaapeloidaan useita kilometrejä 110 kilovoltin suurjännitelinjaa sekä tehdään merkittäviä jakeluverkoston muutoksia kaupungin alueella. Hankkeen suunnittelu on alkanut jo vuonna 2014 ja lopullisesti hanke valmistuu vuosien 2019 ja 2020 aikana. Kokonaisuudessaan hankkeen investointikustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Savon Voima Verkolla on jakeluverkkoa noin 27000 km, noin 230 metriä asiakasta kohden. Uusien kiinteistöjen rakentaminen on verkkoalueellamme edelleen melko vähäistä lukuun ottamatta muutamaa keskeistä taajamaa, josta johtuen uusia sähköliittymiä rakennetaan huomattavan vähän pitkän ajan keskiarvioihin verrattuna.

Energiaa tuotettiin entistä tehokkaammin ja ekologisemmin

Savon Voima toimitti lämpöä ja höyryä viime vuonna 636 gigawattituntia (GWh) 13 kunnan alueella. Määrä oli edellisen vuoden tasolla, vaikka kaukolämpöön liittyneiden määrä kasvoi hieman viime vuonna. Energia tuotettiin yli 95 prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla ja toiminta-alueen yrityksiltä ostetulla lämmöllä.Kaukolämmön energiamaksua laskettiin kaukolämpöverkosta riippuen 1–4,5 prosenttia ja marraskuun tehomaksu jätettiin perimättä.

Savon Voiman viime vuoden merkittävin energiatehokkuusinvestointi oli Kiuruvedelle valmistunut savukaasujen pesu- ja lämmön talteenottolaitos. Laitos nostaa lämmöntuotannon hyötysuhdetta merkittävästi ottamalla vuositasolla noin 40 kerrostalon vaatiman lämpömäärän talteen aikaisemmin hukkaan menneestä savukaasujen energiasta. Muita kaukolämpötoiminnan vuoden 2017 merkittävimpiä uudisinvestointeja olivat Suonenjoen Maitomaan höyrylämpökeskus, joka valmistuu talvella 2018 sekä Juankosken Terveystien varalämpökeskus.

Polttoainekustannukset pienenivät tuotannon energiatehokkuuden parantumisen ja kotimaisten polttoaineiden hankintahintojen laskun johdosta. Energiantuotanto tehostui edellisvuoteen nähden merkittävimmin Pieksämäellä ja Kiuruvedellä savukaasujen pesu- ja lämmön talteenottoinvestointien johdosta. Myös Iisalmen voimalaitoksen kahden vuoden takaisen pesuri-investoinnin hyödyt saatiin täysimäärisesti hyödynnettyä vuoden 2017 aikana. Kokonaisuudessaan tuotannon ja lämmön jakelun hyötysuhde parani neljä prosenttiyksikköä ja öljynkäyttöä saatiin vähennettyä peräti 43 prosenttia.

Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin 1500 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2017 lopussa oli 364 kilometriä. Asiakkaille tuotiin tarjolle muun muassa energiatehokkuuteen ja kaukolämpölaitteiden kunnon valvontaan ja parantamiseen liittyviä palveluita, joiden kysyntä yllätti positiivisesti.

Vesivoiman tuotanto kasvoi

Sähkön kokonaistuotantomäärä oli 388 gigawattituntia (418 GWh), mikä on noin yhdeksän prosenttia edellisvuotta pienempi. Omaa tuotantoa tästä oli 168 gigawattituntia.

Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten vastapainetuotannon määrä oli 66 gigawattituntia, joka on 6 gigawattituntia edellisvuotta suurempi. Edellisenä vuotena tuotantomäärää pienensi Pieksämäen voimalaitoksen kattilavaurion korjaustöistä aiheutunut suunniteltua pidempi huoltoseisokki ja tuotannon rajoitus.

Vesivoiman tuotantovolyymi oli Savon Voiman 11 vesivoimalaitoksen osalta vuoden aikana 102 gigawattituntia, mikä on yksitoista prosenttia normaalivuoden tuotantoa suurempi. Edellisvuonna vastaavan jakson vesivoimatuotanto oli 94 GWh. Vesivoiman tuotantomäärän kasvu johtui erityisen sateisesta kesästä ja syksystä. Vesivoiman vuoden 2017 merkittävin investointityö oli Juankosken vesivoimalaitoksen automaation uusinta ja säännöstelypadon korjaus.

Kymppivoima Oy:n kautta omistetuilla tuotanto-osuuksilla tuotettiin viime vuonna sähköä 220 gigawattituntia, joka on 44 GWh edellisen vuoden vertailujaksoa pienempi. Tuotannon merkittävä lasku johtui päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärän pienentymisestä. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 115 GWh ja päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 105 GWh. Päästöttömien tuotanto-osuuksien määrästä tuulivoimalla tuotettiin sähköä 15 GWh, kun vuosi sitten tuotantomäärä oli 10 GWh. Tuulivoiman määrän kasvu johtui Santavuoren tuulivoimapuiston valmistumisesta.

Kehitystyö bioöljyn käyttämisestä jouduttiin päättämään

Savon Voiman Iisalmen Kivirannankujan lämpökeskus on ensimmäinen Suomessa käyttöönotettu pyrolyysi- eli bioöljylle suunniteltu lämpökeskus. Iisalmessa koepoltettiin Fortumin Joensuun laitoksessa tuotettua bioöljyä ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja viimeinen kokeilu saatiin päätökseen syyskuussa 2017. Koepoltoissa ei kuitenkaan lukuisten prosessiin tehtyjen muutostenkaan jälkeen saavutettu tavoitteita, joita koepoltoille asetettiin ja näin pyrolyysiöljyn käytöstä jouduttiin luopumaan.

Merkittävä avaus edistyksellisen virtuaalivoimalaitoksen rakentamiseen

Lokakuussa solmimme yhteistyösopimuksen saksalaisen Energy2marketin (e2m) kanssa edistyksellisen virtuaalivoimalaitoksen (VPP) rakentamisesta. Tämä mahdollistaa yrityksille luotettavan ja helpon tavan osallistua kysyntäjoustomarkkinoille.

Kysyntäjouston tarve kasvaa merkittävästi, kun niin sanotun joustamattoman tuotannon määrä verkossa kasvaa. Joustamatonta tuotantoa ovat esimerkiksi uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sekä ydinvoima. Kysyntäjousto mahdollistaa koko voimajärjestelmän tehokkaan käytön ja ympäristöä huomioivan uusiutuvan energian maksimaalisen hyödyntämisen.

– Virtuaalivoimalaitos muodostuu joustavasta sähköntuotannosta ja -kulutuksesta. Savon Voiman voimalaitoksia käytetään jo nyt kysynnän ja tuotannon tasapainotukseen, jatkossa mahdollistamme myös asiakkaillemme väylän osallistua automatisoidusti virtuaalivoimalaitokseen ja saada taloudellista hyötyä normaalin toiminnan häiriintymättä., kertoi Savon Voiman kysyntäjouston johtava asiantuntija Jussi Puranen lokakuussa.

Toimintaa sähköhäiriöiden varalta kehitettiin

Savon Voima Verkko oli mukana valtakunnallisessa JÄÄTYVÄ 2017 -suurhäiriöharjoituksessa. Lokakuussa järjestetyssä harjoituksessa keskityttiin vakavan sääilmiön aiheuttamaan laaja-alueiseen ja pitkäkestoiseen sähkön kanta- ja jakeluverkkojen häiriötilanteen hoitamiseen ja eri tahojen yhteistyön kehittämiseen vakavan suurhäiriön aikana. Käytännön harjoitus kesti kaksi päivää, mutta sen suunnittelu ja valmistelu eri osapuolien kesken aloitettiin jo vuonna 2016. Harjoitus oli onnistunut ja lopputuloksena syntyi useita havaintoja ja parannusehdotuksia valtakunnallisen varautumisen ja yhteistyön kehittämiseksi.

Savon Voima Verkko on ollut vuoden 2017 aikana mukana tutkimushankkeessa, jossa on selvitetty muun muassa miehittämättömien ilma-alusten teknisiä ominaisuuksia, niiden soveltuvuutta ilmajohtoverkon vikojen paikannukseen sekä perehdytty viranomaissääntelyyn ja käytännön toimintamalleihin. Hanke huipentui ensimmäiseen miehittämättömään testilentoon Varkaudessa.

Sähköautoilun kasvua mahdollistamassa

Savon Voima toteutti Pohjois-Savoon viisi VoimaPiste-latauspistettä yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Ensimmäiset latauspisteet valmistuivat syksyn aikana Matin ja Liisan asemalle Lapinlahdelle, Rautalammin kunnantalolle, Piazzaan Tahkovuorelle, Koskelon matkailukeskukseen Suonenjoelle sekä Lentokapteeniin Savon Voiman pääkonttorille Toivalaan.

– Savon Voima haluaa ennakoida tulevaa ja tukea sähköautoilun kasvua Suomessa. Tämän vuoden aikana rakennettavat latauspisteet mahdollistavat liikkumisen koko maakunnan alueella. Omien latauspisteiden lisäksi laajennamme palveluvalikoimaamme tarjoamalla sähköautojen latauspisteitä myös muille yrityksille, kertoo Savon Voiman toimitusjohtaja Arto Sutinen.

Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä kasvaa

Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä jatkaa kasvuaan. Viime vuonna verkkoalueellamme sähköverkkoon liitettiin 289 aurinkovoimalaa ja määrän arvioidaan jopa tuplaantuvan tänä vuonna.

Lisätietoa

Arto Sutinen Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj Puhelin 044 703 3130

Savon Voima Oyj

PL 1024
(Kapteeninväylä 5)
70901 Toivala
asiakaspalvelu
017 224 400
vaihde 017 223 111

Maksuttomat 24H vikapalvelunumerot:
Sähköviat:
0800 307 400
Kaukolämpöviat:
0800 307 800

Scroll to top