Sähköverkon reunavyöhykehakkuilla vältetään sähkökatkoja ja parannetaan toimitusvarmuutta Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden ja Iisalmen alueella

Julkaistu 19.12.2019 - Kategoriassa Tiedote

Savon Voima Verkko Oy:n mittavat investoinnit säävarman sähköverkon rakentamisessa ovat muutakin kuin avojohtojen korvaamista maakaapeleilla. Vaikka tässä monivuotisessa projektissa merkittävimmät johto-osuudet keskijänniteverkossa ja lähes kaikki pienjännitelinjat kaapeloidaankin, jäävät myös avojohdot osaksi verkostoamme. Suurjännitteisten johto-osuuksien vika-alttiuden minimoimiseksi Savon Voima on pilotoinut reunavyöhykehakkuita, jonka seurauksena työtä jatketaan noin sata johtokilometriä vuosittain, nyt Konneveden Vesannon, Keiteleen, Pielaveden ja Iisalmen välisellä alueella. Tavoitteena on saavuttaa viiden vuoden kuluttua puuvarmuus suurjännitelinjoilla.

Reunavyöhykehakkuussa poistetaan puusto avohakkuuna kymmenen metriä leveältä reunavyöhykkeeltä suurjännitejohdon johtoaukean molemmin puolin. Lisäksi tarkoituksena on kaataa reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähkönjakelua vaarantavat puut. Reunavyöhykehakkuun yhteydessä jätetään lahopuuta ja tekopökkelöitä lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Suurjännitteisten 110 kilovoltin johtojen reunavyöhykkeiden metsät vaativat säännöllistä käsittelyä, sillä ylipitkät puut ovat uhka johdoille ja siten sähkönsiirrolle. Reunavyöhykkeellä puuston pituus saa olla johdon puolella enintään kymmenen metriä ja metsän puolella enintään kaksikymmentä metriä. Mainittua puuston pituutta kutsutaan lunastusrajaksi. Sähköverkkoyhtiöillä on oikeus pitää reunavyöhykkeen puusto enintään lunastusrajan mittaisena, mutta puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle.

– Metsänhoidon ja hakkuiden tekemättömyyden syinä voi olla virheellinen käsitys metsänomistajan oikeuksista. Hän on voinut tulkita lunastusta niin, ettei hänellä olisi oikeutta tehdä metsätalouden töitä tällä alueella, kertoo metsäasiantuntija Minna Karppinen Savon Voimalta.

Metsänomistajat voivat myös pelätä reunavyöhykkeen käsittelyn aiheuttamia riskejä, lisätyötä ja kustannuksia.

– Lisäkustannukset jäävät vähäisiksi, jos reunavyöhyke hoidetaan yhdessä siihen rajautuvan normaalin talousmetsän kanssa, Karppinen tyynnyttelee ja jatkaa, – reunavyöhykkeen käsittelytarvetta ei ole monestikaan huomioitu normaalissa metsänhoidossa. Ylipitkät puut joudutaan kaatamaan erillistyönä, jolloin saadaan vähän tai ei ollenkaan puunmyyntituloja. Puuta voidaan kuitenkin tuottaa reunavyöhykkeellä kannattavasti.

Aikaisemmin johtoaukealta ja reunavyöhykkeeltä on kaadettu yksittäisiä puita sähköjakelun varmistamiseksi. Tällöin puun myyntitulojen saaminen on ollut hankalaa ja sähkönjakelun toimitusvarmuutta on saatu parannettua vain lyhytaikaisesti.

– Nyt maanomistajalla on mahdollisuus saada puun myyntituloja poistettavista puista ja sähkönjakelun toimitusvarmuus paranee pitkäksi aikaa, kertoo Karppinen.

Reunavyöhykehakkuista sovitaan aina metsänomistajan kanssa. Samalla sovitaan myös, mitä kaadetulle puustolle tehdään.

– Tyypillisimmin päädytään joko siihen, että metsänomistaja ottaa puut omaan käyttöönsä tai vaihtoehtoisesti teemme urakoitsijan välityksellä puukaupat metsänomistajan puolesta yhteismyyntinä koko hoitoalueen osalta, Karppinen selventää.

– Suunnitelmallinen hakkuu kannattaa, sillä metsänomistaja saa maksutta ammattilaisen toteuttaman hakkuutyön, puun myyntituloja sekä varmemman sähköntoimituksen alueelle. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu hakkuu on siis sekä metsänomistajan että verkkoyhtiön etu, Karppinen lupaa.

Konneveden, Vesannon, Keiteleen Pielaveden ja Iisalmen välisten alueiden johto-osuuksilla on juuri käynnistynyt reunavyöhykehankkeet, joissa yhteensä noin sata kilometriä reunavyöhykkeitä käsitellään säävarmaksi. Hankkeet toteuttaa Eltel Networks Oy sekä Otso Metsäpalvelut Oy ja hankkeiden on arvioitu kestävän vuoden 2021 tammikuun loppuun saakka.

Lue lisää: savonvoima.fi/saavarma

Tutustu karttaan, jossa raivausalueet ja vierimetsänhoitokohteet näkyvät reaaliaikaisesti

Raivausalueet ja vierimetsänhoitokohteet kartalla | Savon Voima Verkko

Omaan selainikkunaansa aukeavasta kartasta voit käydä kurkkaamassa tehdäänkö metsässäsi huoltoraivauksia tai vierimetsänhoitoa. Näin pystyt ennakoimaan esimerkiksi polttopuuksi kelpaavan puuston korjauksen maillasi kulkevilta johtoalueilta.

SÄHKÖVERKON RAIVAUSALUEKARTTA

 

Lisätietoa

Minna Karppinen Metsäasiantuntija Puhelin 044 723 7652

Savon Voima Oyj

PL 1024
(Kapteeninväylä 5)
70901 Toivala

Asiakaspalvelu
017 224 400

Maksuttomat 24H- vikapalvelunumerot:

Sähköviat
0800 307 400

Kaukolämpöviat
0800 307 800

Vaihde 017 223 111

Scroll to top