Savon Voiman energiavuosi 2018

Julkaistu 30.01.2019 - Kategoriassa Tiedote

Savon Voiman energiavuosi 2018

Kaukolämpö lähes täysin paikallista bioenergiaa

Vuosi 2018 oli toimialueellamme keskilämpötilaltaan 0,7 astetta edellisvuotta lämpimämpi, joten lämpöä myytiin ja sähköä siirrettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Sähköenergian myynti sen sijaan kasvoi edellisvuodesta.

Sähköä siirrettiin 2222 gigawattituntia (GWh), mikä oli 2,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Savon Voima Verkko Oy:n sähkönjakelun toimitusvarmuus oli viime vuonna 99,98 prosentin tasolla. Kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 622 gigawattituntia (GWh) 13 kunnan alueella.

Sähköä myytiin 1466 gigawattituntia, noin 6,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuiva vuosi supisti vesivoiman tuotantoa ja kaikkiaan Savon Voima tuotti sähköä 4,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän, yhteensä 159 gigawattituntia.

UUDEN AJAN ENERGIAPALVELUYHTIÖ VÄRE PERUSTETTIIN

Vuonna 2018 Savon Voima, Jyväskylän Energia, Kuopion Energia ja Lappeenrannan Energia perustivat uuden sähkönmyyntiin ja energiapalveluihin keskittyvän valtakunnallisen Väre Energia Oy:n, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2019 alussa. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirtyi neljän energiayhtiön 250 000 sähkönmyyntiasiakasta ja noin 40 työntekijää. Yhtiön kotipaikkana on Kuopio.

SÄÄVARMAN SÄHKÖVERKON RAKENTAMINEN ETENI ENNAKOITUA RIPEÄMMIN

Energiavirasto myönsi Savon Voima Verkolle lisäaikaa säävarman sähköverkon mittavan investointiohjelman toteuttamiseen vuoteen 2036 saakka.

 – Päätös merkitsee sitä, että saamme lisäaikaa suunnitella ja toteuttaa sähkönkäytön kehittymisen näkökulmasta taloudellisesti ja teknisesti järkevä säävarmuus haja-asutusalueille, kertoo Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Matti Ryhänen.

– Kaikkiaan säävarmaa verkkoa rakennettiin viime vuonna lähes 1000 kilometriä ja investointeihin käytettiin yli 56 miljoonaa euroa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 12,5 prosenttia. Sen sijaan uusien kiinteistöjen rakentaminen on verkkoalueellamme edelleen melko vähäistä lukuun ottamatta muutamaa keskeistä taajamaa. Sähköliittymiä purettiin viime vuonna lähes 100 enemmän kuin rakennettiin uusia, Ryhänen jatkaa.

Vierimetsien käsittelyä lisättiin ja sitä saatiin toteutettua noin 500 kilometrin osalta jakeluverkon häiriöherkissä osissa. Johtokatujen raivausta toteutettiin normaalin vuosiohjelman mukaisesti 3276 kilometriä.

Yksittäisistä sähköverkoston rakennushankkeista suurin, useasta osaprojektista koostuva Iisalmen taajaman saneeraushanke eteni viime vuonna kytkentävaiheeseen. Hankekokonaisuudessa toteutettiin kolme sähköasemaa, Paloisvirran sähköasema keskustassa, Pitkälahden sähköasema Makkaralahdentiellä sekä Peltomäen sähköasema Sonkajärventiellä. Näiden lisäksi kaapeloitiin useita kilometrejä 110 kilovoltin suurjännitelinjaa sekä tehtiin merkittäviä jakeluverkoston muutoksia kaupungin alueella. Hankkeen suunnittelu on alkanut jo vuonna 2014 ja lopullisesti hanke valmistuu vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuudessaan hankkeen investointikustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Savon Voima Verkolla on jakeluverkkoa noin 27000 km, noin 230 metriä asiakasta kohden.

PAIKALLISESTI TUOTETUN BIOMASSAN OSUUS KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA ENNÄTYSTASOLLA

Savon Voima toimitti lämpöä ja höyryä viime vuonna 622 gigawattituntia (GWh) 13 kunnan alueella. Kaukolämpö tuotettiin ennätyksellisesti yli 97 prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla ja alueen yrityksiltä ostetulla lämmöllä. Teollisuuden hukkalämmön osuus myydystä kaukolämmöstä oli noin seitsemän prosenttia ja uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisuudessaan yli 60 prosenttia. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän polttoaineen, turpeen, osuus oli 36 prosenttia täydentäen korkeaa paikallisten energialähteiden osuutta kaukolämmön tuotannossa. Pitkäjänteisesti tehdyillä investoinneilla energiatehokkuuteen sekä paikallisten polttoaineiden hyödynnettävyyteen olemme saaneet vähennettyä merkittävästi öljyn osuutta kaukolämmön tuotannossamme. Edelliseen vuoteen verrattuna lähes puolitimme jo sinällään vähäisen öljynkäytön kaukolämmön tuotannossa.

 Ennätyksellisen bioenergiaohjelman kerrannaisvaikutus alueelle on noin 110 pysyvää työpaikkaa, ja kuuden miljoonan lisäys aluetalouteen, kertoo Savon Voima Oyj:n toimitusjohtaja Arto Sutinen.

Jatkoimme edelleen palvelukehitystä asiakkaiden energiatehokkuuden parantamiseksi ja kaukolämmön huolettomuuden edistämiseksi. Saimme ensimmäiset asiakkaat LämpöTalkkari-palvelun eli älykkään lämmönsäädön piiriin. Älykkäällä lämmönsäädöllä taloyhtiön on mahdollista säästää lämmönkäytössään keskimäärin 10 prosenttia, leikata lämmityksen huipputehoja ja pienentää kuluja. Kokemukset älykkäästä lämmönsäädöstä ovat olleet odotetusti positiivisia.

Uutena palveluna tarjolle tuli lisäksi kiinteistökohtainen jäähdytys osana kaukolämpöä. Palvelun avulla asiakas saa kauttamme myös tarvitsemansa jäähdytysenergian, joka tuotetaan kiinteistöön asennettavalla lämpöpumpulla. Jäähdytyksen tuottamisen yhteydessä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen kaukolämpöverkkoon ja käytetään hyödyksi. Tämä edistää kiertotaloutta ja kiinteistön energiatehokkuutta.

Savon Voiman viime vuoden yksi merkittävimmistä valmistuneista uudisinvestoinneista oli Osuuskunta Maitomaalle valmistunut höyrylämpökeskus. Alkuvuoden aikana käyttöönotettu nestekaasukäyttöinen 6+4 megawatin höyrylämpökeskus tuottaa kaiken Maitomaan tarvitseman prosessihöyryn ja osan kiinteistöjen lämmitykseen tarvittavasta energiasta. Toteutuksessa huomioitiin lisäksi tehtaan kylmäkoneiden lauhdelämmön hyödyntäminen rakennusten lämmityksessä sekä kaukolämmön tuotannossa. Höyrylämpökeskus toimii samalla Suonenjoen kaukolämpöverkon varatehona ja korvasi loppuvuodesta puretun Savon Voiman Koulukadun öljykäyttöisen varalämpökeskuksen.

Iisalmessa siirryttiin ympäristöystävällisempään varapolttoaineeseen, kun uusi huippu- ja varalämpökeskus valmistui Iisalmen Peltosalmelle. Nestekaasukäyttöinen 12,8 MW tehoinen varalämpökeskus varmistaa nyt kaukolämmön toimitusvarmuuden Iisalmen kaukolämpöverkon eteläpäässä. Ympäristöystävällinen toteutusratkaisu mahdollistaa polttoaineen riskittömän varastoinnin pohjavesialueella. Toinen merkittävä investointi toimitusvarmuuteen oli Maaningan Jukolantien uuden varalämpökeskuksen rakentaminen.

Merkittävänä rakennushankkeena viime vuoden lopulla käynnistyi yli viiden kilometrin pituisen kaukolämmön siirtoputken rakentaminen Toivala-Vuorela kaukolämpöverkon ja Rissalan varuskunnan välille. Siirtoputken avulla varuskunta-alue liitetään alueen kaukolämpöverkkoon, mikä mahdollistaa jatkossa kaukolämmön tarjoamisen muuallekin Rissalan alueelle.

Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin kaikissa verkoissamme yhteensä 3500 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2018 lopussa oli 366 kilometriä. Kaukolämmön asiakasmäärämme kasvoi yhteensä 11 liittymällä, ollen vuoden 2018 lopussa 3018 kappaletta.

SÄHKÖN TUOTANTO SUPISTUI

Sähkön kokonaistuotantomäärä oli 377 gigawattituntia (387 GWh), mikä on noin kolme prosenttia edellisvuotta pienempi. Omaa tuotantoa tästä oli 159 gigawattituntia.

Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten vastapainetuotannon määrä oli 72 gigawattituntia, joka on kuusi gigawattituntia edellisvuotta suurempi tuotannon häiriöttömyyden ansiosta. Vesivoiman tuotantovolyymi oli Savon Voiman 11 vesivoimalaitoksen osalta vuoden aikana 86 gigawattituntia, mikä on kuusi prosenttia normaalivuoden tuotantoa pienempi. Keskimääräistä pienempi tuotanto johtui poikkeuksellisen kuivasta kesästä ja loppuvuodesta. Merkittävänä investointityönä aloitettiin Vieremällä sijaitsevan Salahmin vesivoimalaitoksen saneeraus. Saneeraus valmistuu alkuvuodesta 2019.

Savon Voiman tuotanto-osuuksilla tuotettiin viime vuonna sähköä 218 gigawattituntia, joka on kaksi GWh edellisen vuoden vertailujaksoa pienempi. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 105 GWh, joka on 10 GWh edellisvuotta vähemmän. Päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä kasvoi kahdeksan GWh ollen 113 GWh. Päästöttömien tuotanto-osuuksien määrästä tuulivoimalla tuotettiin sähköä 15 GWh, saman verran kuin edellisenä vuonna.

UUSIA AVAUKSIA KYSYNTÄJOUSTOMARKKINOILLE

Kysyntäjouston tarve kasvaa merkittävästi, kun niin sanotun joustamattoman tuotannon määrä verkossa lisääntyy. Joustamatonta tuotantoa ovat esimerkiksi uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sekä ydinvoima. Kysyntäjousto mahdollistaa koko voimajärjestelmän tehokkaan käytön ja ympäristöä huomioivan uusiutuvan energian maksimaalisen hyödyntämisen.

Kuopion seudulla asuntoja omistava ja vuokraava Niiralan Kulma Oy liittyi mukaan Savon Voiman tarjoamaan kysyntäjoustopalveluun. Savon Voiman virtuaalivoimalaitoksen säätövoima perustuu laitteisiin, joiden tehoja voidaan tarvittaessa säätää reaaliaikaisesti sähkömarkkinoiden ja voimajärjestelmän tarpeiden mukaan.

Varpaisjärvellä sijaitseva Savon Voiman vesivoimalaitos Atro liitettiin vuoden 2018 lopulla mukaan Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin käyttöreserviin tasapainottamaan valtakunnan sähköjärjestelmää. Savon Voiman voimalaitoksia on käytetty aiemminkin kysynnän ja tuotannon tasapainotukseen säätösähkömarkkinoilla, mutta Atron liittäminen käyttöreserviin on kuitenkin sarjassaan ensimmäinen. Vakautusreservejä käytetään jatkuvaan taajuuden hallintaan ja se tapahtuu täysin automaattisesti. Kysyntäjoustopalvelun kautta myös asiakkaat pääsevät hyötymään kysyntäjouston mahdollisuuksista. Jatkossa kysyntäjoustoasiakkuuksista vastaa Väre Energia Oy.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUSVERKOSTO LAAJENI

Savon Voima toteutti Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan yhteensä 16 VoimaPiste -latausasemaa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Latauspisteet valmistuivat Iisalmen torin pysäköintialueelle sekä Joensuuhun uuteen Toriparkkiin, Prisman pysäköintialueelle, Sokos Hotel Vaakuna -korttelin pysäköintitaloon, Sokos Hotel Kimmeliin ja Siihtalan ABC:lle. Lieksassa VoimaPiste valmistui Sokos Hotel Kolille ja Nurmeksessa Sokos Hotel Bomballe

Latauspisteitä oli vuoden lopussa yhteensä 50 kappaletta 17 latausasemalla.

AURINKOSÄHKÖ KASVATTI SUOSIOTAAN

Viime vuonna verkkoalueellamme sähköverkkoon liitettiin 450 uutta aurinkovoimalaa, joka vastasi 70 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. Samalla myös Savon Voiman pääkonttori Kiinteistö Oy Lentokapteeni Toivalassa siirtyi aurinkosähköön. Kyseessä oli ensimmäinen rakennuksen ulkoseinään asennettu aurinkovoimala. Noin 50 kWp:n tehoinen aurinkovoimala tuottaa sähköä kaikkiaan 180:llä aurinkopaneelilla, joiden vuosituottoarvio on 40 000 kilowattituntia. Voimalan tuottama sähköenergiamäärä vastaa neljän sähkölämmitteisen omakotitalon koko vuoden lämmitysenergian tarvetta.

Lisätietoa

Arto Sutinen Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj Puhelin 044 703 3130

Savon Voima Oyj

PL 1024
(Kapteeninväylä 5)
70901 Toivala

Asiakaspalvelu
017 224 400

Maksuttomat 24H- vikapalvelunumerot:

Sähköviat
0800 307 400

Kaukolämpöviat
0800 307 800

Vaihde 017 223 111

Scroll to top