Savon Voiman osavuosikatsaus 1.1.–31.8.2020

Julkaistu 30.9.2020

Savon Voima -konsernin liikevaihto oli 120,6 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 24,6 prosenttia johtuen Joensuun kaukolämpö- ja sähköntuotanto-liiketoiminnan hankkimisesta vuoden alussa. Katsauskauden liikevoitto oli 16,8 miljoonaa euroa ja se laski 53,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevoittoa rasittivat merkittävimmin Joensuun liiketoimintojen hankintaan kohdistuva liikearvopoisto 10,4 miljoona euroa ja kesän Päivö-myrskyn aiheuttamat noin viiden miljoonan euron kustannukset. Edellisen tilikauden liikevoittoa paransi Väre Oy:n liiketoimintasiirrosta kirjattu 11,6 miljoonaan euron myyntivoitto.

Investoinnit olivat tarkastelujaksolla 33,0 (34,5) miljoonaa euroa ilman Joensuun liiketoimintakauppaa. Koko vuoden osalta investointien ennakoidaan toteutuvan noin 50 miljoonan euron tasolla.

Katsauskauden aikana Savon Voima Joensuu Oy:n toiminta ja prosessit liitettiin onnistuneesti osaksi Savon Voima -konsernia. Kokonaistransaktion suunniteltuna jatkotoimenpiteenä Joensuun voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotoiminnot siirtyivät sopimuskumppanilta Savon Voimalle toisen vuosikolmanneksen aikana.

Koronapandemiaan liittyvä varautuminen ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tehdyt toimenpiteet näkyivät katsauskauden operatiivisessa toiminnassa ja kuluissa.

Toimintaympäristö

Sähkön tukkuhinta Suomessa oli tammi–elokuussa 25,05 euroa megawattitunnilta, joka oli 43 prosenttia matalampi kuin edellisenä vuonna. Sähkön hintaan vaikutti voimakkaasti hyvät tuuli- ja vesivoimatuotannon olosuhteet, vähentynyt kysyntä sekä pandemian laukaisema yleinen taloudellinen epävarmuus. Päästöoikeuden keskihinta oli 23,36 euroa hiilidioksiditonnilta, joka oli kuusi prosenttia edellisvuotta matalampi. Päästöoikeuden hinta laski merkittävästi pandemian myötä alkuvuonna, mutta se kuitenkin palautui tästä alenemisesta toisen vuosineljänneksen aikana. Keskilämpötila oli tammi–elokuun aikana 1,6 astetta edellistä vuotta lämpimämpi.

Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen kasvoi

Joensuun kaupungin kanssa allekirjoitettiin kesäkuussa resurssiviisautta ja hiilineutraalisuutta edistävä yhteistyösopimus ja sitä täydentävä ilmastositoumus. Sitoumuksen yhtenä tavoitteena on, että Joensuun kaukolämpö on yli 80 prosenttisesti uusiutuvaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Siilinjärven keskustan kaukolämmössä on hyödynnetty jo pitkään Yaran kaivosalueelta peräisin olevia teollisuuden hukkalämpöjä. Kesäkuussa tehdyn sopimuksen mukaan sen määrä tulee kasvamaan. Tavoitteena on, että jatkossa Siilinjärven kaukolämmöstä yli 95 prosenttia on peräisin hukkalämmöstä.

Vesivoiman tuotanto kasvoi ja voimalaitosten yhteyteen rakennettiin kalaportaita

Omalla vesivoimalla tuotetun sähköntuotannon määrä tammi–elokuussa oli noin 45 prosenttia edellisvuoden vastaavaa jaksoa suurempi.

Kesän aikana oli käynnissä Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitosten yhteyteen rakennettavien kalaportaiden rakennustyöt. Kalaporrasinvestoinnin avulla turvataan uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteita ja lisääntymistä.

Kalaporrashankkeiden kokonaiskustannukset ovat lähes miljoona euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt hankkeelle vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarkoitettua tukea, jolla rahoitetaan osa Karjalankosken kalaportaan kustannuksista. Juankosken kalatien rahoituksesta Savon Voima vastaa kokonaisuudessaan itse.

Kevättalvella jatkettiin edellisvuonna alkaneita uhanalaisten vaelluskalakannan vahvistamiseksi tehtyjä mätirasiaistutuksia istuttamalla noin 30 000 taimenalkiota Huutokoskelle ja Laakajoelle yhteistyössä Saimaan Lohikalojen Ystävät ry:n ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n kanssa.

Sähkö ja lämpö tuotettiin pääosin uusiutuvista energialähteistä

Oman sähkön ja lämmön yhteistuotannon määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 230 prosentilla Joensuun tuotantolaitoksen hankinnan seurauksena. Savon Voima -konsernin omistamilla tuotanto-osuuksilla tuotetun sähkön määrä puolestaan väheni 13 prosenttia.

Sähkön ja lämmöntuotantoon käytetyistä energianlähteistä 65 prosenttia oli uusituvia tammi–elokuun tarkastelujaksolla. Päästökaupassa olevien tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt olivat Savon Voima Oyj:n osalta noin 23 prosenttia viime vuoden vastaavaa tarkastelujaksoa pienemmät, ollen tammi–elokuussa 51 809 hiilidioksiditonnia (ed. vuoden vastaavan jakson todennetut 66 985 tCO2) ja Savon Voima Joensuun Oy:n osalta päästöt vähenivät lähes 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta, ollen tarkastelujaksolla 54 914 hiilidioksiditonnia (73 087 tCO2).

Kaukolämmön myynti kasvoi kokonaisuutena tammi–elokuussa 74 prosenttia edellisvuoteen. Kasvu muodostui Joensuun energialiiketoimintakaupan tuomasta lisäyksestä myyntiin. Savon alueilla kaukolämmön kulutus laski lämpimän alkutalven vuoksi vajaat kahdeksan prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Joensuun kaukolämpö- ja sähköntuotantoliiketoimintojen liittäminen Savon Voiman toimintajärjestelmiin saatiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen elokuun loppuun mennessä. Kokonaisjärjestelyn suunniteltuna jatkotoimenpiteenä Joensuun tuotantoa ja lämmönjakelua koskeva käyttö- ja kunnossapitosopimus Maintpartner Oy:n kanssa päätettiin toukokuun lopussa. Tässä yhteydessä käyttö- ja kunnossapitosopimuksen mukainen henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksena Savon Voimalle.

Päivö-myrsky aiheutti merkittäviä kustannuksia Savon Voima Verkolle

Kesäkuun lopussa Päivö-myrsky aiheutti merkittäviä sähkönjakelun keskeytyksiä asiakkaille. Tammi–elokuussa erilaiset viat aiheuttivat asiakkaille sähkönjakelun keskeytyksiä keskimäärin 4,3 tuntia. Päivö-myrskyn osuus kokonaiskeskeytysajasta oli hieman vajaat neljä tuntia. Verkkopalvelun toimitusvarmuutta kuvaava palveluaste oli tammi–elokuussa 99,95 prosenttia. Vakiokorvauksia maksettiin neljä miljoonaa euroa ja sähköverkon viankorjauskustannukset olivat noin miljoonaa euroa. Enimmillään asiakkaita oli ilman sähköä lähes 40 000.

Myrsky osoitti, että toimitusvarmuutta kehittäviä verkonrakennushankkeita on vietävä eteenpäin suunnitellusti. Suurimpia kesän ja syksyn aikana toteutettavia säävarman verkon rakennushankkeita ovat Suonenjoen, Karttulan ja Joroisten taajamien saneeraukset sekä Pielavesi–Tervo-alueella toteutettavan keskijänniteverkon muutostyöt. Sähköasemahankkeista suurimmat ovat Alapitkä–Pielavesi-välisen 110 kV:n linjan saneeraus ja reaktorien hankinnat neljälle sähköasemalle.

Sähköä siirrettiin 1,26 gigawattituntia, joka oli noin 2,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Siirtomäärään vaikutti alkuvuoden tavanomaista leudompi sää ja pandemian aiheuttamat muutokset asiakkaiden sähkönkäyttöön.

Lisätietoa:

Arto Sutinen
Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
arto.sutinen@savonvoima.fi
P. 044 703 3130


Lataa tästä osavuosikatsaus kokonaisuudessaan:

Osavuosikatsaus 2/2020 (pdf)